Kirottu nettishoppailu
Toista se oli mun nuoruudessa, kun postimyynnit tehtiin kupongilla. Ensin selattiin kuvastoa, sitten kirjoitettiin (käsin) tuotenumerot tilauskaavakkeeseen ja sitten postitettiin ja toivottiin että tuotetta on vielä varastossa. Nykyään mennään nettiin, selataan kuvia, klik klik ja paketti tuotteineen on postissa jo seuraavalla viikolla. Liian helppoa.
Sama kirpputorien kanssa… ennen kierreltiin (no kyllä vielä nykyäänkin) kirpparilla tuntitolkulla, ja hypisteltiin. Nyt käytetytkin vaatteet on netissä, ihan parin klikkauksen päässä. Ja tähän ansaan minä olen langennut. Perhanan facebook ryhmät missä ihmiset kauppaa toinen toistaan söpömpiä vauvanvaatteita… Ja minä hullu ostan niitä silmät kiiluen. Odotan sitä päivää, kun postilaatikkoon tupsahtaa paketti, jossa on vaate joka meillä jo on.
Suurin osa Facebookin kirppisryhmissä myyvistä ihmisistä ovat ihan rehtejä ja varsin mukavia kauppakumppaneita. Useimmat kertovat kyllä jos vaatteessa on jotakin vikaa, esim. likaa tai kulumaa, ja myyvät siksi huomattavasti edullisemmalla. Olen nyt saanut päähäni, että minun on saatava tyttärelleni vaaleanpunaiset kisuhousut ja kisupipo sekä kruunubody. Ja olen niitä sitten huudellut Facebook ryhmässä. Pian sainkin vastauksen, että eräällä henkilöllä olisi myydä ne kaikki. Voi että, kävipä helposti ajattelin. No, sitten alettiin hinnasta keskustelemaan ja pian hän ilmoittikin, että huomasi housuissa olevan tahraa. Hän laittoi kuvan tahrasta, ja tahra oli kyllä melko suuri. Lupauduin siltikin vielä ostamaan housut, mikäli päästäisiin hinnasta sopuun. Tosin, hänhän ei olisi millään pudottanut hintaa, huolimatta että housuissa oli julmettu tahra, joka ei lähde. Hän kertoi ettei millään viitsisi myydä persnetolla. No, siinäpä pitää likaiset housunsa. Sain jo ostettua käyttämättömät melkein samaan hintaan. Itse en ehkä kehtaisi pyytää kovin suurta hintaa likaisesta vaatteesta, oikeastaan, en kehtaisi edes myydä sellaista. Noh, meitä on joka junaan, ja kaikki ei ehdi edes asemalle.
Mutta nyt siis loppui nettishoppailu! En edes uskalla katsoa paljonko olen ostellut.. Konkurssi uhkaa! Mitään en varmasti osta, en ainakaan ennen seuraavaa kertaa, kun joku myy taas jotain ylisöpöä! Mutta siis ei ainakaan vaatteet lapsella lopu. Ja kohtahan alkaa jo kevätkin, niin kyllähän tässä tietysti jotain kevätvaatteita pitäisi ostella…. ja se kesäkin sieltä pian tulee… ja ja ja ja…
